Afganistanin turvallisuushenkilöstö Jalalabadissa tässä kuussa.Noorullah Shirzada / AFP / Getty Images gillette vs dollar shave club
Yhdysvaltain presidentit ovat toisen maailmansodan jälkeen väittäneet yhä enemmän valtaa, varsinkin kun on kyse sotilaallisen voiman käytöstä.
Presidentti Trump pudotti äskettäin kaikkien pommien äidin Afganistanissa pyytämättä kongressin hyväksyntää. Hyökkäys ISIS-tunneleihin seurasi Syyrian lentokentän pommituksia aiemmin kuussa.
Presidentin sotavoimat
Yhdysvaltain perustuslain I artiklan 8 §: n 11 momentti antaa kongressille vallan julistaa sota. Sillä välin presidentillä on lupa toimia asevoimien komentajana II artiklan 2 jakson mukaisesti. Perustuslakia laatiessaan perustajat halusivat järjestelmän, jossa kummallakaan hallitushaaralla ei ollut liikaa valtaa, ja vihollisuuksiin osallistuminen ei ollut yhteistoimintaa.
Vaikka sotavaltuudet ja ylipäällikkölausekkeet ovat selkeät, kysymyksiä siitä, kuinka laajasti ne tulisi tulkita, ovat jatkuneet maamme alkuaikoista lähtien. Kiistanalaisin kysymys on, onko presidentillä valtuuksia käyttää armeijaa ilman virallista kongressin sotajulistusta, ja jos on, kuinka pitkälle tällaisen vallan soveltamisala ulottuu. 1900-luvulla Yhdysvaltain presidentit ovat usein ryhtyneet sotatoimiin saamatta ensin kongressin suostumusta. Esimerkkejä ovat Korean sota, Vietnamin sota, Operaatio Desert Storm sekä Afganistanin ja Irakin sodat syyskuun 11. päivän jälkeen.
Sotatoimet ilman kongressin hyväksyntää
Perustuslaki ei ole ainoa oikeudellinen viranomainen, joka hallitsee sotavoimia. Vuonna 1973 kongressi hyväksyi sotavaltuuksia koskevan päätöslauselman yrittäessään vahvistaa vallansa julistaa sota. Päätöslauselmassa todetaan, että presidentin on kaikissa mahdollisissa tapauksissa neuvoteltava kongressin kanssa ennen Yhdysvaltain armeijan asettamista vihamielisyyteen tai tilanteisiin, joissa olosuhteet selvästi osoittavat välittömän osallistumisen vihollisuuksiin. Siinä todetaan myös, että vihollisuuksiin osallistumisen jälkeen presidentin on neuvoteltava säännöllisesti kongressin kanssa, kunnes Yhdysvaltain asevoimat eivät enää harjoita vihollisuuksia tai heidät on poistettu tällaisista tilanteista.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskut herättivät uudelleen keskustelun sotavoimien jakamisesta. Hyökkäysten jälkeen kongressi antoi luvan käyttää sotilaallisia voimia (AUMF). Se valtuutti presidentin käyttämään kaikkea tarvittavaa ja tarkoituksenmukaista voimaa niitä kansakuntia, järjestöjä tai henkilöitä vastaan, jotka hän määrittelee suunnitelluiksi, valtuuttamiksi, tekeviksi tai avustamaan 11. syyskuuta 2001 tapahtuneita terrori-iskuja tai joissa heillä on ollut sellaisia järjestöjä tai henkilöitä. estämään tällaisten maiden, järjestöjen tai henkilöiden tulevat Yhdysvaltoihin kohdistuvat kansainväliset terroritekot.
Presidentti Barack Obama luotti samaan lailliseen valtuuteen aloittaessaan iskut ISIS: ää vastaan. Sisäisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaan Yhdysvallat on sodassa al-Qaidan, Talebanin ja niihin liittyvien joukkojen kanssa, Obama selitti. Olemme sodassa sellaisen järjestön kanssa, joka tappaisi nyt niin monta amerikkalaista kuin voisi, jos emme estäisi heitä ensin. Joten tämä on oikeudenmukainen sota - sota, joka käydään suhteellisesti viimeisenä keinona ja itsepuolustukseksi.
Obaman perustelujen ongelma, jonka Trump näyttää nyt hyväksyvän, on se, että kongressi ei koskaan allekirjoittanut sotaa ISIS: ää tai Syyriaa vastaan. Viimeinen lupa on peräisin lähes 16 vuotta. On myös väitettä, että ISIS tai Syyrian presidentti Bashar al-Assad liittyvät al-Qaidaan tai Talebaniin.
Toistaiseksi uuden valtuutuksen myöntäminen ISIS: n vastaiseen kampanjaan on epäonnistunut. Koska GOP on nyt Kongressin ja Valkoisen talon hallinnassa, on presidentin ja lainsäätäjän aika työskennellä yhdessä voimasuhteen palauttamiseksi. Jos he eivät, Yhdysvaltain korkein oikeus todennäköisesti tekee.
Donald Scarinci on toimitusjohtaja Lyndhurstissa, NJ: ssä Scaren Hollenbeck. Hän on myös Perustuslakilaki ja Hallitus ja laki blogeja.
