Kuinka kauneuden ja pedon hahmot muuttuivat vuosina 1991--2017

Joukko A-listan julkkiksia pääosassa ja täysi Disney-markkinointivoiman takana, ei ehkä pitäisi olla yllätys, että live-tapahtuma 'Kaunotar ja pedo' (joka on jo dominoinut maaliskuun lipputulotietoja) on raketti kohti kohti Miljardin dollarin lipputulot brutto.

Minä, 24-vuotias nainen, olin teatterien avajaisviikonloppuna (myötävaikuttanut elokuvan Pohjois-Amerikan lippumyyntiin 170 miljoonan dollarin arvosta), mikä edustaa täydellisesti elokuvan asiantuntevasti synergisoitua kohderyhmää: joku, jolla on onnellisia muistoja alkuperäisen katselemisesta animaatioelokuva kasvamassa, positiiviset tunteet Harry Potter-alum-Emma Watsonia kohtaan ja libido, jonka komeat brittiläiset näyttelijät laukaisevat automaattisesti. Se oli tahatonta muuttoa teatteriin: minä, kuten zombie, joka etsii aivoja tai Se seuraa sukupuoli-demoni, kävelemässä hitaasti mutta lakkaamatta kohti ihastuttavaa perheelokuvaa, jossa Ewan McGregor soittaisi kynttilänjalkaa.

Tämä uusi versio - ohjaaja Bill Condon - jakaa niin paljon DNA: ta upean alkuperäisen kanssa, että sinun olisi vaikea löytää joku, joka voisi nähdä sen eikä nauttia siitä. Se on klassinen tarina, ja se yhdessä loistavien esitysten ja hyvin näkyvän 300 miljoonan dollarin budjetin kanssa tarkoittaa, että kyllä, se on hyvä elokuva.

Jopa minä - ikuisesti noppija, kapteeni Overanalyze - nautin aidosti elokuvasta. Olen voinut repiä kerran tai kahdesti. Näen sen helposti toisen kerran.

Mutta se ei tarkoita, etten aio valita.

Toisin kuin 2015 Tuhkimo , ohjaaja Kenneth Branagh, joka otti käyttöön vanhentuneen tarinan, poisti kappaleet ja loi uuden estetiikan, 2017: n Kaunotar ja hirviö näytti pelkäävän poiketa animaatioklassikosta millään mielekkäällä tavalla. Sitten tekemästään muutoksesta tuli usein vaikeaa ja tarpeetonta käsikirjoituksessa, joka ei ollut aivan tarpeeksi erilainen, jotta nuo hetket näyttävät luonnollisilta.

Mauritius

Vaikka vuoden 1991 elokuva valitsi Mauricen satunnaiseksi, eksentriseksi keksijäksi, Kevin Klinen versio on sen sijaan kauhea taiteilija, jolla on romanttinen suolaa ja pippuria. Hän on yhden vierekkäisen kylvyn päässä olemasta Cialis-mainoksessa. Ei ole välttämättä vikaa mennä DILF-y-suuntaan Mauricen kanssa, kunnes se hieroo heidän vaatimuksestaan ​​käyttää samoja hetkiä alkuperäisestä.

Vuoden 1991 versiossa, kun Belle tulee kotiin ja kysyy isältään, olenko minä… outo? hänen isänsä vetää itsensä nykimisen mysteerikeksinnön alta yllään jättimäiset koksipullolinssit, jotka saavat hänen silmänsä kolminkertaistamaan normaalinsa. Tyttäreni? Outo? hän vastaa. Se on naurun linja. Tässä versiossa Mauricen vastaus tuntuu mietiskelevältä. Miksi pitää täsmälleen samaa vuoropuhelua, jos asiayhteys ei enää ole voimassa? Komedia!Disney

Mutta muuttoliike entisen hullun vanhan Mauricen luota, jota kaupunki ei usko ja vähättele, sekoittaa hänen myöhemmät vuorovaikutuksensa Gastonin kanssa. Hän on rauhallinen ja tasainen, kun hän palaa kaupunkiin syyttämään Gastonia murhayrityksestä (lol k) - ja kun kaupunki kääntyy häntä vastaan, se tuntuu oudolta opittamattomalta refleksiltä, ​​ikään kuin juoni itse tiesi, että sen on päästävä jonnekin tarinaan ei ollut perustanut.

Mikään avuttomasta kauhusta, jonka muistan niin selvästi lapsena, ei tarvinnut ihmisten uskovan sinua, mutta menettänyt luottamuksensa ennen kuin aloitit. Silloin on vielä vähemmän järkevää, että Gaston voisi suostuttaa kaupungin lukitsemaan tämän selvästi hullun miehen ikuisesti turvapaikkaan varsinkin kun toisin kuin alkuperäinen, Gaston ei maksanut kammottavalle turvapaikkojen ruumiille.

Gaston

harrison ford adam kuljettaja kopu kop

Gaston on yksi suosikkini Disney-roistoista, koska hän onnistuu olemaan kerralla sekä upea karikatyyri hurjasta jockista että suhteellisen kolmiulotteinen hahmo, joka nöyryytetään, raivostuu siitä nöyryytyksestä ja kirjoittaa uudelleen kertomuksen omassaan pää, jossa hän on sankari.

Animoidussa versiossa hänen ensimmäinen keskustelunsa Bellen kanssa kertoo kaiken, mitä meidän on tiedettävä: hän on fyysisesti aggressiivinen, tarttuu kirjaan hänen kädestään, pilkkaa sitä, koska hän on hämmentynyt muuhun kuin kuvakirjaan ja heittää sen mutaan.

Aluksi päivitetty Gaston näyttää ... eräänlaiselta mukavalta. 2017 Gaston menee Bellen luokse ja… kysyy mitä hän lukee. Hän kertoo hänelle ja kysyy, lukiiko hän sen. Ei, ei tuo, mutta tiedätkö ... lukee, hän vastaa hieman hämmentyneenä. Se ei ole varma älyllisyyden vastainen ilo; se on vuoropuhelu, jonka indie-rom-komin hankala päähenkilö puhuu, kun tyttö, johon hän on ihastunut, kysyy bändistä, josta hän ei ole koskaan kuullut. Hän yrittää palata johtajaan, joka antaa hänelle likaisen ilmeen kaupungissa. Hän tuo Bellen kukkia ja kysyy, saavatko he illallisen. Elokuvalle, jonka hetkiä ennen Gaston oli kurtellut ja puhunut itselleen peilissä, Gaston tuntuu olemattomalta epäkohteliaalta.

Olen muuttunut! Gaston sanoo yrittäen saada Bellen antamaan hänelle mahdollisuuden nyt, kun hän on palannut sodasta tai mistä tahansa. Kukaan ei voi muuttua niin paljon, Belle vastaa ja alittaa kokonaan elokuvan teema ja moraalin.

Ei ole sitä, että mielestäni Bellen on mentävä ulos Gastonin kanssa - ihmiset saavat kieltäytyä päivämääristä ihmisiltä. Gaston kysyi, Belle sanoi ei, hänen pitäisi kunnioittaa sitä. Mutta alkuperäinen antoi meille Gastonin, joka kulmitti Belleen ja hyökkäsi hänen henkilökohtaiseen tilaansa, joka heitti mudaiset saappaat kirjojensa päälle ja kertoi naisille, että heidän ei pitäisi lukea, koska se saattaa antaa heille ideoita. Tämä uusi Gaston on saattanut törmätä eräänlaisena sohvana, mutta hän ei tuntenut olevansa Disneyn roisto.

Elokuva näytti ymmärtäneen virheen ja päättänyt maksaa liian suuret korvaukset muuttamalla Gastonin Snidely Whiplashiksi puolivälissä, sitomalla Maurice puuhun koomisesti jättiläisillä köysillä, jotka näyttävät siltä, ​​että niitä tulisi käyttää piikkien junaradoilla Maurice sylkemisen jälkeen. älä koskaan mene naimisiin tyttäreni kanssa! (miksi he kaikki ovat niin ilkeitä Gastonille ?!), kun Gaston oli ainoa kaupunki, joka kuunteli hänen tarinaansa pedosta ja lähti auttamaan häntä menemään etsimään Bellea.

Se juoni, että Gaston vihastuu ja päättää murhata Mauricen, ei pelkästään näytä olevan täysin poissuljettua heidän luomalleen Gaston-versiolle (jopa Le Fou näyttää myöntävän, että paha on viimeaikainen hahmokehitys), mutta se myös poistaa kokonaan osan hienoin ja hauskin hetki alkuperäisessä animaatioelokuvassa.

Vuonna 1991 julkaistussa versiossa Maurice tulee tavernaan, joka raivoaa pedoa, ja kaikkien mielestä hän on eräänlainen hullu. Ja sitten kiusaaja esittää suunnitelman.

LeFou, pelkäänpä, että olen ajatellut.

Vaarallinen harrastus.

Tiedän.

Joten alkaa Gastonin reprise ja Howard Ashmanin terävimmät sanoitukset.

Kukaan ei juoni kuten Gaston
Ottaa halpoja laukauksia kuten Gaston
Suunnittelee vainoamaan vaarattomia crackpotteja, kuten Gaston
Kyllä, olen loputtomasti, villisti kekseliäs
- Kuten alas syvyyteen laskeudut
En edes lievästi katu
Aivan niin kauan kuin saan lopulta mitä haluan

Se on ihastuttavaa roistoa ja on sääli, että he leikkaavat sen kaverin hyväksi, joka suuttuu ja yrittää satunnaisesti murhata vanhan miehen.

(Sanon, yksi muutos Gastoniin, josta pidän, oli jakeen lisääminen siihen, miten Gaston ampuu takaa, joka oli kirjoittanut Menken ja Ashman animoidulle versiolle mutta poistettu liian tummaksi. Se tarjoaa mukavan ennakoinnin.)

Lumoaja

Vuoden 2017 versio päätti antaa Enchantressille hieman suuremman osan kuin vain prologin lasimaalaus. Tässä versiossa hän on väijynyt koko ajan, kodittomana naisena nimeltä Agatha a la Lucy Barker Sweeney Todd.

Se on eräänlainen käänne, mutta mitä juonitarkoitusta se palvelee ollenkaan? Mitä hyötyä on siitä, että hänellä on aikaa ja tuhlataan aikaa selitettäessä häntä ja nähdessään hänet? Agatha tietää, että Gaston yritti tappaa Mauricen - hän pelasti hänet - ja on sitten tavernassa, kun Gaston kielsi sen ja yrittää kutsua Mauricea hulluksi. Eikö tämä näytä olevan toinen sopiva aika yhdelle hänen kuuluisasta oppimisen kirouksista?

Hän ilmestyy elokuvan lopussa seisomaan aivan liian lähellä Belleä, kun hän itkee kuolleen hirviöpoikaystävänsä yli ja vie sitten suloisen ajansa herättääkseen hänet ja muun palatsin, jonka me kaikki vain katselimme kuolevan, jotta voisimme kaikki olla kyynel- nyki ympäriinsä.

Peto

Tämä peto on niin kuiva ja oppinut, että yhtä hyvin häntä olisi voinut soittaa Kelsey Grammer. Mitä hän ei ole on pelottavaa. Animaatioelokuva vaati suuria ponnisteluja jännitteiden rakentamiseksi: Maurice näkee linnan ensimmäistä kertaa tai Belle astuu kiellettyyn länsisiipeen sekä tahallisesti että pimeässä, ja yleisö palkitaan siitä. Kun Belle pyytää pedoa astumaan valoon ja hän näyttää kasvonsa ensimmäistä kertaa, se on hyppy takaisin istuimellesi. Kun hän huutaa hänelle länsisiipessä, se on kauhistuttavaa.

Tämä ei ole välttämättä huono valinta, mutta taas sekaannuttaa vaatimus kierrättää vuoden 1991 hetkiä. Tämä peto käyttää frakkia ja housuja koko ajan - minusta on vaikea uskoa, että hän myös pistää kasvonsa kulhoon keittoa samalla tavalla kuin edellinen peto, jolle oli ominaista joku, joka on ollut eläin niin kauan, että hän on unohtanut, kuinka olla ihminen.

Sanon, että pieni möly serkku Matthew teki lopussa, oli kuitenkin seksikäs.

Palvelijat

Minulla on pieni juttu itse tarinan alkuperäisen lähtökohdan kanssa, että ei ole aivan oikeudenmukaista, että heidät kirotaan elämään koko elämänsä huonekaluina, koska heidän pomonsa oli mulkku. Tässä versiossa he ovat vastuussa, koska ... he eivät tehneet mitään, kun pedon isä opetti hänelle huonoja elämän oppitunteja. Silti ei todellakaan kuulosta reilulta. Tarkoitan, että Chip on lapsi. Oli jumala koira. Kuinka he olivat vastuussa?

Mutta ehkä häiritsevämpää on, kuinka tämä versio tarkensi, että kaikki heidän linnansa ulkopuolella asuneet perheensä unohtivat maagisesti kaikki heistä. Ajattele kuinka pimeää se on! Huonekalut muistivat heidän perheitään, ja heidän perheensä eivät muistaneet heitä. Menivätkö heidän puolisonsa uudelleen naimisiin? Eivätkö lapset kysyneet missä heidän äitinsä olivat? On järkevämpää kuvitella, että kaikki perheet asuivat linnassa. Muuten, mitä helvettiä Chip teki siellä?

Kaunis

ryan gosling blade runner 2

Vuoden 2017 elokuva menee pitkälle saadakseen meidät huolehtimaan Bellen äidistä, joka kuoli ja asui Pariisissa. Se menee jopa niin pitkälle, että esitellään maaginen näyttelykirja, joka näyttää meille ... Bellen äiti kuoli ja asui ennen Pariisissa. Osoittautui, että hän kuoli ruttoon. Kaikella kunnioituksella, mitä sillä on merkitystä? Täytämme jo henkisesti tyhjyyden siitä, että Bellen äiti kuoli - tauti vaikuttaa kohtuulliselta vaihtoehdolta. Mutta kuinka tuon vahvistaminen etenee juonella tai teemalla merkityksellisellä tavalla? Jos ajatus oli, että Belle ja peto voisivat yhdistää kadonneita äitinsä, aika olisi ollut parempi viettää näyttämällä meille tuo hetki tai menemällä syvemmälle pedon taustaan, joka näytti melko mielenkiintoiselta, mutta jota emme koskaan saaneet nähdä.

Pidän pienistä muutoksista Bellen hahmossa - mikä tekee hänestä keksijän, hieman suolaisen, hieman pirteä - mutta toivon, että he olisivat kopioineet Emma Watsonin äänen. Watson kuulostaa hyvältä, mutta se on osa ongelmaa. Hänen kappaleidensa on oltava parempia kuin hienot, sydämellä ja hengellä sidotut, ja ne ovat vaikeita kappaleita! Parhaan näyttelijän käyttämisessä rooliin ja parhaan äänen laulamisesta hänelle ei pitäisi olla häpeää tai leimautumista. Disney käytti sitä koko ajan - Lea Salonga lauloi sekä Jasmine että Mulan. He tekivät sen Zac Efronille ensimmäisessä Lukiomusikaali elokuva.

Le Fou on homo, luulen

Hän tanssii miehen kanssa lopussa kirjaimellisesti .4 sekuntia.

Pienet muutokset

• Kymmenen vuotta, joita olemme odottaneet, on leikattu Be Our Guest -tapahtumasta luultavasti, joten minun kaltaisilleni ihmisille ei tule kaikkea aikajanan muutosta

• Enää ja jokainen viimeinen tuuma minusta on peitetty hiuksilla

• Mennyt myös? Ikoninen Marie! Patonkeja! KIIREHDI! ensimmäisestä kappaleesta.

• He vaihtavat hetken Jos en voi rakastaa häntä Broadway-tuotannosta unohdettavan uuden kappaleen nimeltä Aina jota olisi pitänyt kutsua Hei Oscariksi, nyt voit nimetä meidät parhaaksi alkuperäiseksi kappaleeksi. Olen linkittänyt molempiin Josh Grobanin laulamiin kappaleisiin.

• Molemmissa versioissa Belle heittää lumipallon pedolle ja hän vastaa keräämällä a jättiläinen lumipallo kostoksi. Animaatioelokuvassa , Belle heittää toisen lumipallon ja Peto pudottaa jättiläisen lumipallon omalle päähänsä. Uudessa versiossa hän on täynnä kelloja Emma Watson edessä jättimäisellä lumipallolla. Se kirjaimellisesti kaataa hänet.